Imutyhjennettävän septijärjestelmän rakentaminen, osa 3. WC -istuin

Imutyhjennettävän septin rakentamisen kolmas osa käsittelee itse wc-istuimen asennusta sekä koko projektin viimeistelyä. Projektin aikaisempia vaiheita käsittelevät osat löytyvät täältä ja täältä.

Ku septitankki ja imupuolen letku, sekä huohotusletku suodattimineen on saatu paikoilleen, on jäljellä vielä itse pöntön paikoilleen sijoittaminen sekä huuhteluveden johtamiseen tarvittavien letkujen veto. Kuten aikaisemmin on jo todettu, Avance 245:ssä on oiva paikka wc -istuimelle kabinetin ja keulapiikin välissä. Tämän tilan kautta on jo aikaisemmissa osissa vedetty muutamia letkuja, jotka onnistuin verhoamaan mielestäni varsin onnistuneesti piiloon. Mutta asiaan:

Wc -istuin on siis Bilteman valikoimasta. Valinta perustui varsin pitkälle hintaan, joka oli noin puolet muiden valmistajien malleista. Ajattelin ettei noissa nyt niin suuria eroja voi olla. Kuinka väärässä sitä ihminen voikaan olla. Jos näillä tiedoilla tekisin nyt pönttövalintaa, valitsisin toisin. Mutta ostettu mikä ostettu ja asentaessahan voi aina virittää. Ja tässä tapauksessa pitikin virittää aika tavalla.

Ensimmäisenä pitää tietenkin sovittaa pönttöä kokonaisuudessaan paikalleen, että saa oikean asennuskohdan selville. Tilaa ei ole ruhtinaallisesti, joten istuin kannattaa asettaa kokolailla keskelle käytettävissäolevaa tilaa, jotta hartiat mahtuvat seinien väliin. On kuitenkin pidettävä myös huolta, että pumppu ei mene liian lähelle seinää, jotta pöntön pystyy vielä huuhtelemaankin. Pumpun voi muuten asentaa joko istuimen vasemmalle- tai oikealle puolelle, mielestäni vasen on tässä tapauksessa parempi letkujen reitittämisen kannalta. Ja koska katto on aika matalalla, (tai minun pääni korkealla) pyrin asentamaan pöntön niin matalalle kuin mahdollista jättämällä kaikki levyt pois istuimen alta ja asentamalla istuimen suoraan kiinni veneen runkoon. Istuin kannattaa myös laittaa niin kauas takaseinästä, että kansi mahtuu kunnolla aukeamaan.

Kun asennuskohta on selvillä, on aika pistää pönttö palasiksi ja titrailla istuimen jalka kohdalleen. Tässä tapauksessa jalka tulee aivan rungon kotelon etureunaan. Jalka on pakko asentaa muutaman millin verran vinoon että kaikki ruuvit saa ruuvattua runkoon kiinni, mutta tämä parin asteen vinous ei lopputulosta huononna.

Istuimen jalka kiinnitettynä.

Tässä kohdassa tuli vastaan ensimmäinen suunnittelun kukkanen Bilteman mallista. Posliiniosan kiinnittämiseen käytettävät neljä pulttia tulee kiinnittää alapuolelta ennen istuimen jalan kiinniruuvausta .Ja pulttien paikalleen kiristäminen on hankalahkoa.

Samassa kuvassa näkyy huuhteluveden ottoletku. Tätä letkua pitkin tulee siis merestä vettä pumpun kautta pönttöön kun käsipumpulla pumpataan. Tonen pää on loogisesti kiinni pohjan läpiviennissä ja toinen pää on kiinni pöntön pumpussa. Letkun varsinainen taika on kuitenkin "joutsenenkaulaventtiili", jonka tarkoituksena on estää koko veneen täyttyminen vedellä lappoilmiön vuoksi. Venttiilissä on pieni reikä, jonka kautta letkuun pääsee hieman ilmaa. Tämä ilmakupla letkun korkeimmassa kohdassa katkaisee lappoilmiön.

Joutsenenkaulaventtiili tulee asentaa vesirajan yläpuolelle.

Seuraavaksi mitataan kohta reiälle, jonka kautta vedetään poistoletku pumpulta septitankkiin. Tämä tapahtuu silmämääräisesti asettamalla pumppu paikalleen ja katsomalla mistä kohdasta letku näppärästi saadaan menemään laipion sisään. Itse tein juuri letkun kokoisen reiän, joka osoittautui hieman naftiksi. Mutta koska reiän suurentaminen jälkikäteen on aika hankalaa, sai täsmäkokoinen reikä kelvata. Mutta suosittelen jättämään pari milliä ylimääräistä tilaa, se helpottaa letkujen vetämistä ja joskus tulevaisuudessa vaihtamista huomattavasti. Jos letkun ulkohalkaisija on 58mm, niin about 62-65mm reikkä voisi olla aika passeli. Laipio on kuitenkin aika paksu, joten ylimääräinen tila ei haittaa.

Kuvakulma vääristää hieman reiän paikkaa.

Tässä kuvassa näkyy Biltema -huussin toinen suunnittelun helmi. Pumpun runkoon kiinnittämiseen käytetyt ruuvinreiät ovat niin lähellä poistoputken kulmaa, ettei ruuvimeisseliä saa kantaan suoraan ylhäältäpäin. Myös harmaa pumppaussuunnan valintavipu on ruuvauksen tiellä, eikä sitä voi irroittaa. Nämä seikat tekevät myöhemmin tehtävästä pumpun kiinniruuvaamisesta helvettiä. Tämä kun yhdistetään Bilteman tinaruuveihin, joiden kannat hajoavat lähes peukalonkynnellä, on kiroilua luvassa. Jouduin vaihtamaan neljästä ruuvista kolme uusiin. Sivumennen sanoen, myöskään rungon kiinnitysruuvit eivät kuulu asennuspakettiin. Ja kuvassanäkyvät prikat ovat pakolliset, sillä rungon asennusreiät ovat niin ruuret että ruuvien kannat holahtavat niistä läpi.

Kun letkuja varten tarvittavat reiät on porailtu, on aika viritellä letkut paikoilleen.

Kokonaiskuva letkusavotasta.

Alkuperäinen kemialliselle tehty asennuslevy jää tukemaan rakennetta.

Koska esteettisyys on tärkeää, rakentelin vanerista levyn jolla piilotin ruman istuimen jalkaosan. Toki samalla tein huoltamisesta hankalampaa, mutta hei, toivottavasti aikaa kuluu huoltamiseen vähemmän kun vessan katselemiseen.

Letkujen piilotus.

Jos tällaisen levyn päättää askarrella, kannattaa siihen tehdä reilusti suuremmat reiät kuin mitä minimimitat antaisivat olettaa. Eli puoli senttiä pelivaraa helpottaa asennusta taas muutamalla tunnilla ja säästää ympäristöä kiroilulta. Itse suurensin reikiä myöhemmin lisää, koska asiat voi tehdä kahdella tavalla: Kunnolla tai uudestaan.Myös takaseinään tulee tehdä reikä huuhteluvesiletkulle, joka siis tulee pumpulta istuimen takaosaan. Kuvasta puuttuu vielä pienempi reikä josta huuhteluvesiletku kulkee pumpulta takaseinän taakse.

Kuvassa näkyy myös suurennettu pumpun kolo.

Projektin loppu alkaa häämöttää. Seuraavaksi vuorossa on pumpun ja pöntön kiinnittäminen takaisin istuimen runko-osaan. Itse totesin että on helpompi laittaa ensin letkut kiinni pumppuun ja vasta sitten pumppu kiinni runkoon, mutta jokainen tekee miten parhaaksi näkee. Itse istuin asettui paikalleen yllättävän kivuttomasti.

"Putkiremonttivaihe" on valmis.

Vielä pitää haukkua istuinrenkaan ja kannen kiinnitys. Joko kiinnityksen suunnittelija on ollut todella kovassa kännissä, minä sain väärät osat, tai minä en vain ymmärrä ruotsalaista logiikkaa. Oli syy mikä tahansa, vietin aikaani yli tunnin muotoilemalla istuinrenkaan kiinnitykseen käytettävät tapit uusiksi puukolla, viilalla ja hiekkapaperilla ennenkuin sain osat edes suunnilleen niille tarkoitettuihin koloihin. Ja lopputulos on edelleen hieman heiluva istuinrengas. Vielä kun mukaan liitetään olemattomat asennusohjeet, voin lämpimästi suositella sijoittamaan toisen satasen Jabscon tai muun vastaavan valmistamaan istuimeen.

Luulitte kai, että tämä olisi jo valmis? Ei.

Vielä on jäljellä kaakelointi. Pitäähän vessassa olla klinkkerilattia, eihän se muuten ole vessa ensinkään! Täman työvaiheen suoritti rakas vaimoni, joka kiinnitti mosaiikkikaakelit kiinni vanerilevyyn asennussilikonilla. Silikonilla, koska se on joustavampaa kuin varsinainen kaakeliliima, ja toisekseen silikonia sattui olemaan valmiiksi veneellä.

Uutuuttaan kiiltävä kaakelointi saumausta vaille valmis.

Saumaus suoritetaan tavalliseen tapaan, saumauslaastilla. Koska ympärillä on puuta, olisi hyvä suojata/rajata saumauksen ulkopuolelle jäävä alue esimerkiksi maalarinteipillä, koska tämä helpottaa loppusiivousta aika tavalla. Itse en näin älynnyt tehdä, ja lopputuloksena on saumauslaastin rippeitä puun syykuvioissa. No, aika hyvin laasti irtosi sienellä hinkkaamalla.

Valmis!

Sanokaa mitä sanotte, mutta minusta tästä tuli hieno!

Ulkoisen bensatankin asennus

Kuten olen joskus saattanut mainita, Viivissä ei ole sisämoottoria. Moottorin tehtäviä toimittaa ulkolaitamoottori, Mercury Sailmate 4HV. Ja ihan hyvin toimittaakin. ainoana miinuksena on hävyttömän pieni bensatankki, ainoastaan litran vetoinen pikku purnukka joka on tunnissa tyhjä. Käytännössä tällä tunnilla kulkee noin 5mailin matkan, jonka jälkeen pitäisi tankata taas. Ja merellä se on melkoisen hankalaa ja jopa vaarallista.

Ratkaisuna ongelmaan on tietenkin ulkoinen bensatankki, joita myydään vähän joka paikassa, esimerkiksi Maritimillä ja, no, Biltemassa. Arvatkaapa kummassa oli edullisempi? Valitsin Viiviin 35 litraisen tankin, jonka sisältämä bensa ei pitäisi ihan heti loppua kesken. Bensatankin lisäksi tulee tietenkin ostaa pienellä käsipumputtimella varustettu bensaletku, jota pitkin bensa saadaan kulkemaan moottorille asti. Tämä letku voidaan viedä peräpeilistä läpi esimerkiksi samaa reittiä, mitä ohjausvaijeritkin kulkevat. Pujottamiseen ei nyt tässä sen tarkemmin perehdytä, jokainen löytänee letkulle itselleen sopivimman reitin ilman kädestä pitämistäkin. Näiden jo edellä mainittujen tarvikkeiden lisäksi olisi hyvä olla huohotusletku, sekä läpivienti huohotusletkulle, joka kulkee nimellä huohotusventtiili. Ja tietysti letkuklemmareita ja muuta tilpehööriä tarpeen mukaan.

Ensimmäiseksi pitää valita ulkoiselle bensatankille sijoituspaikka. Avance 245:ssä, kuten varmaan monessa muussakin veneessä looginen paikka on sitloodan takimmaisen penkin alla oleva laatikko, jonka pohjana on pilssi. Saman laatikon etuseinään on kiinnitetty käsikäyttöinen pilssipumppu, jonka tarkoituksena on siirtää suuria vesimääriä sisältä ulos hätätilanteessa, esimerkiksi kivilleajon jälkeen. Tämä pumppuhan on katsastusvaruste, joten sitä ei sovi ottaa pois, vaikka se ehkä tässä tapauksessa aavistuksen tiellä onkin. Alla on kuva tulevan bensatankin paikasta, ennen mitään asennustoimenpiteitä.

Koska laatikosta puuttuu pohja jonka päälle bensatankin voisi näppärästi asentaa, tulee sellainen ensin tietysti tehdä vanerista ja ruuvata paikalleen kahden pitkittäissuuntaisen vanerilaipion päälle. Suosittelen uppokantaisia ruuveja, ettei jää ruuvinkantoja hiertämään reikää tankin pohjaan.

Kas näin. Lattia on paikallaan.

Seuraavaksi pitää asentaa Biltsun tankkiin huohotusletkulle kiinnityskohta. Tässä tuli tehtyä hieman purkkaa-ja-rautalankaa -viritys bensatankin korkkiin alkuperäisen ilmausruuvin kohdalle. Toimivuus on kyllä hyvä, mutta käytettävyyden kanssa olisi parannettavaa. Nythän aina kun bensatankin korkin avaa täyttämistä varten, huohotusletku pitää vääntää usean kierroksen verran mutkalle. Tämä on hieman hankalaa, etenkin korkkia takaisin kiinni laitettaessa. Parempi paikka huohotusventtiilille olisi tankin päällä, korkeimmassa kohdassa. Näin huohotusletkua ei joutuisi vääntelemään tankkauksen yhteydessä. Puolustukseksi tekemälleni valinnalle kerron, että asennusta tehdessäni tankki oli jo täynnä bensaa veneenlaskun yhteydessä tehdyn siirtoajon johdosta, enkä halunnut porata täyttä bensatankkia jo ihan kipinävaaran vuoksi. Eikä muovinpalat bensan seassakaan ole hyvä idea. Niinpä asensin letkun irrotettuun korkkiin. Ehkä siirrän joskus, ehkä en. saa nähdä.

Taustateoriaksi kerrottakoon, että huohotusletkun tarkoituksena on ilmastoida bensatankki siten, että ylimääräinen höyrystyvä bensa ei kerää painetta bensatankkiin.Toinen tehtävä on laskea korvausilmaa tankkiin bensan määrän vähentyessä ajon aikana, jottei tankki painu luttuun. Alkuperäinen ilmausruuvi korvattiin letkulla, jotta helposti syttyvä bensahöyry saataisiin johdettua veneen ulkopuolelle, eikä pilssiin aiheuttamaan tulipalovaaraa.

Ilmausruuvin tilalle laitettu huohotusletkun ruuvike. Reikää piti vähän suurentaa poralla.

Huohotusventtiilille löytyi sopiva paikka peräpeilistä muiden läpivientien vierestä. Reikäporalla saa rouhaistua sopivan kokoisen asennusreiän helposti. Kuten aina, ensin pieni reikä paikan tarkistamista varten ja sitten varsinainen asennusreikä ulkoa sisäänpäin. Näin pinta pysyy siistimpänä. tarkista myös, ettei sisäpuolella ole mitään mitä voisi poran terällä vahingoittaa. Esimerkiksi sitä bensatankkia.

Asennusreikä isompien läpivientien välissä.

Huohotusventtiilissä on valmiina kuminen tiiviste, joten massa on tarpeetonta.

Sitten vain huohotusventtiili paikalleen ja kiristysruuvi sisäpuolelta tiukalle. Kiinnitä huomiota venttiilin asentoon. Avonainen puoli alaspäin, ettei sadevesi pääse suoraan sisään ja siten letkua pitkin bensatankkiin. Paikkaa valitessa kannattaa myös katsoa, että venttiili tulee riittävän korkealle vesirajasta ettei aallot pääse heittämään vettä bensan sekaan.

Huohotusventtiiili paikallaan.

Huohotusventtiili sisältäpäin katsottuna.

Sitten vain huohotusletku klemmarilla kiinni venttiiliin.

Huohotusletkua paikalleen laittaessa tulee letkuun tehdä jonkinlainen lenkki ylöspäin venttiilistä, siltä varalta että sadevesi tai aallot kuitenkin pääsevät kaikesta huolimatta osumaan huohotusventtiilliin. Letkun ylöspäin suuntautuva mutka varmistaa sen, ettei vesi pääse letkua pitkin tankkiin. Tästä kuvasta asiaa on ehkä vaikea hahmottaa, mutta letkun voi hyvin tuupata mutkalle kuvassa näkyvään kapeaan koloon, joka on peräpeilin ja sitloodan istuimen selkänojan välissä. (kuvan letku ei siis tässä kyseisessä kolossa ole)

Kun letkut ovat paikoillaan, on aika muljauttaa bensatankki omalle paikalleen. Tässä kohdassa havaitsin että perämoottorin telineen kiinnityspultit olivat niin pitkät, että bensatankki ei mahtunut paikalleen. Ratkaisu: kahden tiellä olevan pultin lyhennys rautasahalla.

Nyt bensatankki mahtuu paikalleen. 

Bensatankki omalla paikallaan.

Kun bensatankki on aseteltu kivasti paikalleen, tulee tankki kiinnittää siten, että kovakaan merenkäynti ei sitä lennähtämään paikaltaan. Käytin sitomiseen kiinnitysliinaa,  jonka ruuvasin ensin toisesta päästä kiinni pitkittäissuuntaiseen laipioon jonka päällä tankki on, sitten lahjapaketti -tyyliin bensatankin ja laatikon välipohjan ympäri ja ruuvilla kiinni toiseen laipioon. Toinen vaihtoehto olisi ollut muissa vastaavissa kohteissa käyttämäni patenttiside, mutta se oli juuri päässyt itseltäni loppumaan joten piti keksiä vaihtoehtoinen ratkaisu.

Tankin sidontaliina ruuvattuna laipioon. Suurella prikalla.

 

Valmis asennus. Sidonta kestää reilumpaakin heiluttelua.          

Kun tankki on tukevasti kiinni, on asennus valmis ja keskellä merta tehtävät tankkaukset historiaa!