Taitto-oven perusteellisempi kunnostus osa 1

Rakkaan vaimoni kanssa viime kesänä hankkimamme Avance 245, s/y Viivi nimeltään, on päässyt edellisen omistajan käsissä rapistumaan huollon puutteen vuoksi. Runko on kuitenkin kunnossa, samoin kuin kaikki suuremmat kokonaisuudet. "pientä" laittoa on kuitenkin siellä sun täällä, joka on osasyy varsin edulliseen kauppahintaan jonka tukialuksestamme maksoimme. Ensimmäisenä otin käsittelyyn taitto-oven, joka on päässyt hiukan happamaksi 25 vuoden ulkona olon aikana.Ovihan sijaitsee istumalaatikossa ja toimii veneen pääsisäänkäyntinä.

Kuten kuvasta näkyy, lakka on lähtenyt kävelemään ja pintaviilu on sammaloitunut ja lohkeilee irti. Jäkälääkin kasvaa siellä täällä. Karusta ulkonäöstä huolimatta tilanne ei ole kauhean paha. Viilun alla on ehjä runko. Myös kehikko tapitettuine liitoksineen on kunnossa. Suunnitelmana on vanhan viilun ja lakan poisto, hionta, uudelleen viilutus ja lakkaus. Sanomattakin lienee selvää, että luukkua kuivuteltiin ensin sisällä paivän verran ennen tositoimiin ryhtymistä.

1. vaihe -vanhan viilun poisto

Ensimmäiseksi tietysti tulee irrottaa metallihelat, eli tuuletusritilä ja lukko. Jätin oven osat yhteen lähinnä siksi, että messinkiset ruuvit olivat lukittuneet puuhun kiinni niin tiukasti etteivät ne olisi lähteneet ehjinä irti.
Koska halkeilu on jo varsin pitkällä, vanha viilu irtosi komeina liuskina ohuella ja joustavalla pakkelilastalla työntämällä. Koko viilu oli raaputeltu irti noin puolessa tunnissa. Kun viilusta oli jäljellä vain muisto, hioin koko komeuden tasohiomakoneella, paperinkarkeudella 240.

Nyt kokonaistilanne erottuu jo selvemmin. Puu on tervettä ja kehikko kauniisti patinoitunut. Koska veneemme ei ole muutenkaan aivan tuliterä, jätin hionnan kevyehköksi. Näin kehikkoon jää tummempia alueita jotka toivottavasti saavat aikaiseksi romanttisesti patinoituneen vaikutelman.Myöskään viilun alle jääviä osia ei jaksanut hioa kovinkaan tarkasti koska piiloonhan ne jäävät. Riittää kunhan saa pinnan jokseenkin tasaiseksi ettei viilu jää kupruille.


2. vaihe - uudelleen viilutus


Projektin teknisesti haastavin vaihe on poistetun viilun korvaaminen uudella. Tämäkään ei tosin ole niin vaikeaa kuin miltä se kuulostaa. Riittää kun koimii tarkasti ja miettii mitä tekee. Homma aloitetaan tietenkin leikkaamalla viilu sopivan kokoiseksi. Kellaristani sattui löytymään erään toisen projektin jäljiltä hieman viilunpalasia joista sopivasti sommitellen sain leikeltyä "ikkunoiden" kohdalle sopivat palat. Itse käytin vengeä ja ... punavaahteraa? Jos haluaa päästä helpolla niin koko alueen viilun voi leikata yhdestäkin palasta, mutta minulla ei niin suuria paloja sattunut olemaan.

Viilun leikkaus:

1. Mittaa tarkasti haluamasi kokoiset palat ja piirrä viiluun viiivat joita pitkin viilu olisi tarkoitus leikata.
2. Purista viilu esimerkiksi puulevyn ja teräsviivoittimen väliin puupuristimilla siten, että teräsviivoittimen reuna seuraa merkkiviivaa tarkasti. Pidä huoli että pala jonka haluat säästää on suojassa viivoittimen alla suojassa.
3. Leikkaa viilu terävällä mattoveitsellä viivoittimeen tukien. Viilu lohkeaa syitä pitkin helposti, joten puristimien on syytä olla tiukalla ja veitsen oikeasti terävä. Voimaa ei kannata käyttää turhaan, käytä mielummin useampi veto viilun katkaisuun.
4. Toista vaiheita 1-3 kunnes haluamasi palaset ovat kasassa.

5. Jos teet viilut useammasta palasta, yritä saada aikaiseksi siistit puskusaumat joissa ei ole rakoja ja teippaa viilut tiukasti yhteen maalarinteipillä.

Projekti jatkuu osassa 2