Purkamisesta ei ole paljoakaan sanomista, periaatteessa kiskoin kaikki johdot pihalle muutamaa poikkeusta lukuunottamatta. Säästyneet kaapelit olivat:
1. akkukaapelit
2. aurinkopanelin kaapeli (ensimmäinen metri panelilta, eli sisätiloihin asti)
3. sisävalojen johdot (noin metri valaisimelta)
Syynä kyseisten kaapelien uudelleenkäyttöön on asennuksen helpottaminen ja kyseisten kaapelien hyvä kunto. En nähnyt syytä uusia ehdoin tahdoin hyväkuntoisiakin kaapeleita. Etenkin kun 35mm^2 kaapeli ei ole aivan ilmaista. Lisäksi pääkatkaisija säästyi. Muuten kaikki sähköjärjestelmään liittyvät osat vaihdettiin uusiin, valaisimia lukuunottamatta.
Puoli jätesäkillistä roskisvalmista johtoa purkamisen jäljiltä. |
Suunnitelma tulevasta asennuksesta oli kirkkaana mielessä. Uusi sulaketaulu ja muut tilpehöörit sijoitettaisiin vasemmanpuoleisen pistopunkan takaseinään, jääkaapin taakse. Siellähän se vanhakin sulaketaulu oli ollut. Asennus sai alkunsa pääkatkaisijan uudelleensijoittamisesta. Uusi paikka on saman pistopunkan kölinpuoleisella seinustalla, sitloodan lattiatason alapuolella. Perusteet uudelle sijoitukselle: Paikkaan pääsee helposti käsiksi, kytkimen asennon näkee kuitenkin heti. Seinän alareunaan siksi että kaikki kytkennät tehdään taustapuolelle, jonka tulee jäädä lattialuukun taakse.
Ensin pienellä terällä kohdistusreikä katkaisijalle, sitten suuremmalla varsinaiselle kytkimen karalle. |
Kun kytkin on suorassa, taustapuolelta reiät kiinnityspulteille. |
Ja pääkytkin on paikallaan. |
Sulaketauluksi kannattaa valita venekäyttöön tarkoitettu malli, jossa on kunnon kiinnitysruuvit + ja - -navoille. Etenkin kunnon miinusnapa on hyvä olla niin erillistä maadoituskiskoa ei tarvitse asentaa. Venemallin sulaketauluissa on muutenkin otettu huomioon veneiden erikoisvaatimukset materiaaleissa sekä koteloinnissa. Valitsemassani (siis siinä jonka sain lahjoituksena isältäni) mallissa on mahdollisuus jakaa kytkettävät laitteet kahteen ryhmään, joka on oleellista jos veneessä on kaksiakkujärjestelmä. Viivissä ei ole, mutta onpahan valmiiksi taulussa kapasiteettia jos joskus tulee asennettua erilliset hupiakut.
sulakeboksi, vasemmalle kytketään +, oikealla on paikka - -johtimille. |
Kaapelinvetojen kannalta on helpompaa jos kaikki kiinteästi asennettavat laitteet ovat paikallaan ennen kaapelivetoja. Tällöin johdoista on helpompi tehdä suoraan määrämittaisia.
Sulakeboksi ruuvattuna paikalleen. |
Sulakeboksin viereen asensin aurinkopanelin lataussäätimen. Lataussäätimen tarkoitushan on alentaa aurinkopanelin antama jännite akulle sopivaksi, estää akun ylilataaminen sekä estää sähkön vuotaminen akusta panelille yöaikana. Viivissä ei aiemmin ollut lataussäädintä vaan ainoastaan diodi estämässä sähkön takaisinvirtausta.
Lataussäätimen olisi voinut asentaa myös akun lähistölle piiloon sillä laitteeseen ei tarvitse koskea. Ainoa toiminto on vihreä LED, joka kertoo lataako paneli akkua vai ei. Lataussäätimen kytkeminen on yksinkertaista. Ensin akun johtimet kiinni, (pääkytkimen ohi, jotta paneli lataa vaikka päävirta olisi poikki) sitten panelin johtimet kiinni. Kipinöinnin vähentämiseksi kannattaa aurinkopaneli peittää ennen kytkentää. Samalla pienenee sähköiskun vaara.
Phocos -lataussäädin |
Kaapelivedoista en juurikaan ottanut kuvia, koska en usko niiden juuri tuovan lisäarvoa. Pyrin vetämään kaikki johdot suoraan kytkettävältä laitteelta määrämittaisena sulakeboksille saakka. Ainoat johtimen jatkot / haaroitukset tulivat vessan välikaton sisälle, josta jaoin sähkön sisävaloille, sekä aurinkopanelin johtimiin katon sisälle, koska en halunnut avata katon läpivientiä johdon vaihtamista varten. Molemmat jatkot ovat kuitenkin kuivissa sisätiloissa, joten en usko abicoliittimien aiheuttavan jatkossa ongelmia.
Akulta tuleva plusjohdin kytketään pääkatkaisijan kautta sulakeboksin plussaan. Sähkölaitteiden plussat tulevat sulakkeiden viereen ja miinukset sulakeboksin miinusnapaan joka on kaikille laitteille yhteinen. Sulakeboksin miinusnapa tulee suoraan kiinni akun miinusnapaan. Erillistä maadoitusta ei mielestäni tarvita koska Viivissä ei ole sisäkonetta. Näin sähköjärjestelmä jää niinsanotusti kelluvaksi, samaan tapaan kuin autojenkin sähköjärjestelmät.
Jos mahdollista, kannattaa vanhoja johtoja hyödyntää vetolankoina uusien johtojen pujottamisessa. Tämä tapahtuu teippaamalla uusi johto kiinni vanhan johdon päähän ja vetämällä. Samoin, jos samaan putkeen on tulossa useampia johtoja, kannattaa kaikki johdot vetää samalla kerralla.
Sähköteippi pitää yllättävän hyvin kun sitä kierittää 5-10cm matkalle. |
Kansiläpiviennin uusimisessa ei ole mitään ihmeellistä, vanha pois ja uusi tilalle samoihin ruuvinreikiin. Ennen kiinnittämistä tietty pitää puhdistaa pinttynyt lika pois tiivisteen alta.
Puhtaus on puoli ruokaa. |
Liittimen toinen pää tulee maston johtoon. |
Sitten vielä volttimittari kiinni ja homma alkaa olla valmis. Bilteman mittareista mainittakoon että venekäyttöön tarkoitetut Bilteman mittarit tulevat Weman tehtaalta. Kyseessä on aika tarkka kopio. Eli jos kokee että Weman venemittarit ovat riittäviä, voi myös harkita viidenkympin säästöä ja valita kopion. Jos mittarin elinikä jääkin vain vaikkapa kahteen vuoteen, saa Weman mittarin hinnalla kuitenkin 5 bilteman mittaria. Mutta kaikki tekevät omat ratkaisunsa.
Valmis. |
Lopuksi tiety testataan että kaikki laitteet toimivat kuten pitääkin ja että asennus näyttää kokonaisuudessaan hyvältä.
Pitää kurkkia noi vedot ensi purjehduksella tarkemmin :P
VastaaPoistaMinä en osaisi sähköremonttia tehdä itse. Hienoa, että kuitenkin tämä onnistui. Kuulostaa mielenkiintoiselta, kyllä niitä taitavia ihmisiä vain riittääkin! Toimiko kaikki laitteet lopulta testauksen aikana?
VastaaPoista